Tiimityöskentelyä

Joukkue wt-koe 12.4.-14

Päätettiin lähteä vielä kerran kokeilemaan ja tällä kertaa oikein joukkueen voimalla, Joukkueemme, "Hakulaitteet", osallistujina Ninni ja Napa, Jutta ja Tempo sekä mie ja Karma. Siis nimihän tuli siitä, että saattaa tehä hyvinkin töitä, ellei piippaus häiritse ;) Numeromme oli 13 ja Karppa oli A, Tempo B ja Napa C.

Aloitettiin rastilta nro 3 (tuomari Teppo Pekkanen)
Tehtävä alkoi ajolla oikealla etuviistossa, jonka päätteeksi yksi dami lensi. Keskenämme saatii sopii kuka tekee mitäkin. Karma aloitti ja otti suoraa edestä ohjauksella damin. Ohjaaja pikkasen mokaili, mut kohtuu helposti onnistui. Seuraavaksi Tempo otti ohjauksella vasemmasta etuviistosta damin. Lopuksi Napa yritti muistaa markkeerauksen mikä oli heitetty ajon päätteeksi, pikkasen tarvi ohjausapua. Mulla jäi sitte hakulaitteesee äänet päälle ja Karppa piippas ittesä nollille. Joka kerta kun Jutta tai Ninni puhals pillii, niin Karma vastas :(
Seuraavaksi rasti nro 4 (tuomari Veijo Sarinko)
Walkuppia eteenpäin laukaus edessä oikealla. Karma ohjauksella alueelle ja dami talteen (18p.). Lisää kävelyä, laukaus vasemmalle sivuun (oja männyn luona) ja Tempo ohjauksella alueelle, pieni etsintä ja dami ylös. Kävely jatkuu... laukaus vasemmalle eteen. Napa ohjauksella alueelle ja dami ylös. Kaikki meni kohtuu hyvin.
Rasti nro 1 (tuomari Tuia Hukkanen)
Taas porukassa walkuppii, pysähdys ja takaviistoon markkeeraus veteen, jätettiin muistiin. Kävely jatku ja laukaus edessä aidan taakse + markkeerausheitto. Käveltii vielä ja sitte toinen laukaus aidan taakse. Napa haki markkerauksen aidan takaa (törmäsi täysillä aitaan ensin, kun vihreä verkkoaita ei oikein näy koiralle mettää vasten). Seuraavaksi Tempo olis pitäny saada markkeerauksen yli mäki alas ja ylös ohjauspaikkaan, muttei se edenny riittävästi. Käännyttiin ympäri ja walkuppia takaisin. Karppa haki lopuksi vesimarkkeerauksen (20p.).
Viimeiseksi rasti nro 2 (tuomari Esa valkonen)
Ensin samalle pellolle eteen oikeaan reunaan helppo ykkönen. Seuraavaksi toisen pellon puolelle vasempaan reunaan pitkä ykkönen. Tempo alotti sillä helpolla ykkösellä, ok. Seuraavaksi Karma otti ohjauksen peltojen välisestä ojasta. Meni ok, mutta ote damista oli pikkasen huono, joten pillitin takaisinpäin ettei vaa pudottaisi damia. Käteen tuli... tai oikeastaan syliin, kun hyppäsi vasten luovutuksen (19p.).
Finaalitehtävään meni yksi koirakko/joukkue. Meillä suorittajana oli Ninni ja Napa. Tehtävänä kaikilla oli tosi pitkä ykkönen ja hyvin koirat homman hoitivat!

Sijoituksella ei voi kehua, mutta tosi kiva päivä kuitenkin. Pikkasen tietty harmitti yksi turha nolla, mutta töiden puolesta olin Karppaan tosi tyytyväinen. Harmi vaan, ettei meillä ole asiaa virallisiiin kokeisiin :(

Saunanvaltaajat

Mökkikausi avattu

28.3.-14 sitkeys palkittiin ja "pienten" vaikeuksien jälkeen päästiin mökille.

Venettä tarvi työntää n.200m jäätä myöten ennenku pääs avoveteen.

Koirat seurasi tarkkana veneen matkaa kohti vettä

 Onnistui!

Loppumatka meni joutuisasti omaan rantaan asti, ilman mitään jäälauttoja.

Seuraavana aamuna lenkkeiltiin Saunalahteen.
Kuikku ja Vexi meni heti jäähylle

 Karma nautti viimeisistä lumista

 Kipinä sai uuden kaverin :)

 Konna koitti edistää kesän tuloa

 Äiti ja poika vauhdissa

Vexistä tuli hyvä kaveri

 Melkein uskalsi kastaa varpaat

 Vexi on komee nuorukainen

Vahti tarkkana

 Sunnuntaina maisema muuttui. Jäät tuli takaisin Santion rantaan.

Pari tuntia myöhemmin pakattiin koirat veneeseen ja suunnattiin kotimatkalle

 Tilanteet vaihtelee merellä nopsaa ja kotimatka mentii ilman jääongelmia

Aika jänskää oli ja Kuikulle piti kuiskutella jotain rannassa

Pieni suuri laumanlisä :)

Saanko esitellä, lauman uusin jäsen parsonrussellinterrieri "Kipinä" Mahottoman Zupermalli s.15.01.2014

Vuoden aloittelua

Nyt on uusi vuosi jo hyvällä alulla. Meidän laumassa on alku ollu enempi rauhaiseloa.
Koitanpa muistella mitä ollaan alkuvuodesta touhuttu.

Joulun aikoihin Kuikku satutti etujalkansa. Ja minkäs muun, ku vasemman etusen varpaan (meidän talon koirien kirous). Kipu ja turvotus oli pelottavan tutun oloista ja olinkin jo varma, että taas on nuljuluu murtunu. Päästiin Pärnäselle 7.1. ja sen kahden viikon ajan ennen sitä Kuikku oli huilissa ja kylmäsin jalkaa 2-3kertaa päivässä, lisäksi annoin tulehdussärkylääkekuurin. Molemmista etusista kuvattiin tassut (vertailun vuoksi). Diagnoosi oli kuitenkin nivelsidevamma, ei nuljuluumurtuma. Sivulöydöksenä molemmissa jaloissa oli rtg-kuvassa nähtävissä kuitenkin pieniä muruja, jotka voivat olla nuljuluista irronneita (ehkä jotain rakenteellista heikkoutta), muttei niistä ole huolta, kun ei vaivaa mitenkää. Kuisku sai liikuntaluvan ja kyllähän sitä vauhtia taas riitti huilinkin edestä :)
Tässä Kuikun rtg-kuva

Tällä kaudella ollaan käyty aika monesti jahdissa, aina marraskuulta lähtien.
Tammikuun puolvälissä otin koko jengin mukaan jahtiin. Karma ja Konna teki töitä vuoroajoissa ja Kuikku pääs Karpan kans viimesee ajoo. Yllätys oli positiivinen, Kuikku pystyi noutamaan fasaaneja! Myös haavakon otti empimättä. Huonoin homma oli se, että noudon aikana kuuluva räiske sai sen miettimään poistumista alueelta (lintu pysy suussa). Kun kutsuin reilummin, niin tuli luokse, mutta selvästi ei tuntenu oloaan kotoisaksi räiskeessä. Jälkihaussa oli kaikki mukana ja Karppa ja Konna etsi lintuja, mutta Kuikku tais keskittyy enempi vauhtipuoleen ;)
Seuraavilla kerroilla oli matkassa vain työtä tekevät.
Karman kanssa jahdit on ollu nautinto. Kun siirrytään passipaikalle, niin se keskittyy ihan täysin työhön. Se ei edes meinaa karata kertaakaan ilman lupaa ja noutaa sen mille linnulle sen lähetän, vaikka matkalla tulisi muitakin tiputuksia. Haavakko voi räpistellä ja juosta ihan passipaikan edessä ja Karma vain katsoo ja odottaa lupaa!! Ja mie kun luulin alkuvuosina, ettei sitä voi ottaa jahtii, kun on niin kuuma... kiva todeta olleensa väärässä :)
Hmmm... sitten kooste Konnan hommista. Konnahan pysyy hiljaa paikalla, jos muistaa sille asiasta kertoa joka noudon jälkeen. Jos ottaa luovutuksen vastaan, sanomatta Konnalle mitään, niin se on samantien hakemassa uutta. Sehän tekee tietty vain sitä mikä koiran tarkoitus onkin eli ottaa haavakot talteen mahdollisimman nopeasti, mutta voisihan homman hoitaa enempi yhteistyössä ja vasta luvalla. Onneksi ei koskaan mene sotkemaan ajoa, eikä tee muutenkaa mitää "pahaa". Taitaa olla syy meissä molemmissa. Kun Konna on jo eläkkeellä, eikä enää käy kokeissa, niin en ole yhtä tarkkana sen kanssa, kun nuorempana. Ja kait se ottaa pikkasen vanhan koiran erivapauksia viimeisenä jahtikautenaan.

Lunta on edelleen aika vähän, muttei enää onneksi kurakeliä.

Karmalla oli 28.1. sydänkontrolli. Olin jo aika toiveikas, että tilanne olisi parantunut, kun sivuääni on vaimentunut. Pettymys oli suuri, kun parannusta ei ollut... Tosin pitäis olla onnellinen, kun ei tilanne ollu huonontunu. Normielämää jatketaan ja lääkitys ennellaan. Eihän sydän kovin huonossa kunnossa voi olla, kun on pystyny jahtipäivät työskentelemää ihan täysillä loppuun asti väsymättä.

Laitan tähän lausunnon mukaa, jos jotain kiinnostaa.

Laitetaas pari kuvaa loppukevennykseksi, ettei mee liian vakavaksi.

 Hoitolapset

2014