Näytelmissä

Kipinä Kouvolan näyttelyssä tänään, EH. Tuomari Tapio Eerola

Aavistuksen matalaraajaisen vaikutuksen tekevä. Riittävä pään pituus. Oikein taittuvat korvat. Silmät, korvat, purenta ok. Voimakkaasti pyöristynyt melko syvä rintakehä. Moitteettomat kulmaukset. Karkea turkki. Ahtaat takaliikkeet. Liikkuu suoraan. Hieman tehoton takaa. 

Ja se toinen lupaamani uutinen ei toteutunutkaan... siis Karman nome-startti. Koeviikkoa edeltävällä viikolla Karppa sai treenin jälkeen kohtauksen ja peruin kokeen. Nyt Karman nome-ura on lopullisesti ohi... :(

Liian aikaisin tämä loistava kaveri joutui sairaseläkkeelle koetouhuista. Onneksi Karma pääsee vielä mahdollisuuksien meille tarjoutuessa käytännön mettälle ja normielämä jatkuu entisellään.

Ylämaan kokeeseen sain lainakoira-Tempon mukaani :) Tempo asusteli meillä koeviikon verran ja treenattiinkin pari-kolme kertaa. Tempollahan taukoa nome-kokeista oli vaa kolme vuotta ja mullakin ehti jo kaks vuotta kuluu edellisestä koekäynnistä.

Koe alko vesiohjauksella ja siitä selvittiin pienillä väännöillä. Markkeerauksessa Tempon sekotti vissii kaaveet (ei ollu ennen nähny), eikä haku käynnistyny, joten keskeytin kokeen. Kiitokset kuitenkin Jutalle Tempon lainasta, meillä oli ihan kivaa :)

Lomailua

Loma alkoi viikko juhannuksen jälkeen ja kajakki pääs taas merelle... kuten myös kajakkikoira.
Tuulisissa paikoissa on hyvä makoilla melojan jalkojen välissä

Tyynen puolella pitää tähystää...  

... ja tietysti ihan keulalla

 Lenkki heitetty

 Hyvin malttaa odottaa poistumislupaa

Lysti ja Salla kävi vierailulla loman aikana... ja vähä reenattii

 ...ja retkeiltii Parriossa, koko jengi evästauolla

Lysti

 Karppa tippu monttuu ja tippumistakin nolompaa oli se, että tilanne ikuistettii

Vielä porukkakuva ennen paluuta Santioon

 Lysti ja Karma

 Joutsenperhe rannassa aterioimassa

 Tässä vielä kaikki viisi poikasta tallella, mutta nyt on yksi joukosta poissa

Kesä on keleiltää ollu ihan huippu, ei oo tarttenu kärvistellä hullussa hellesäässä, mutta hyvin on lämpöä kuiteskii riittäny.

Nyt on viimeinen lomaviikko menossa ja paluu kaupunkiin on edessä. 

Ehkäpä loppukesästä on jotain muutakin kerrottavaa, kun vaa kuvaesitys.

Karma on ilmoitettu kokeeseen ja Kipinä on menossa näyttelyyn... kuinkahan saan sen karvan edes jotenkii kuosii...

Siis tiedossa on ehkä pikkasen vaativampia nometreenejä, näyttelytreeniä ja trimmiä. 

Kesäkuu

Juhannuksen vietto aloitettii koirien kanssa ajoissa... pari viikkoa ennen Juhannusta :)

Kesäkoti 

 

Nuoriso riekkui lähes päivittäin niemenkären hiekalla ja matalikolla

Nätti hymy :)

Eipä sanoja tartte kuvaamaa mökkeilyn ihanuutta  

Tytöt

Kuorrutettu Karma

 

Sano aaaa... Jotain oli jäänny hampaasee kiinni

 Söpöstelyä

 "Valaskivellä", vielä vanha kiipes itte korkeelle kivelle

Itärannalla lenkillä

 

 Kesän seuratuin pesijä Lintukarilla

 Ensimmäiset munat menetti veden noustessa, mutta nämä toiset sai poikasiksi asti

 Juhannusilta

Kuin satua

Kevätkesän askareita

Kalakoira Kipinä on aina kaikessa mukana :)

Kipinä jälestää laahausjälkeä, meni tosi rauhallisesti ja nenä maassa

 Linnun otti kantoon vasta kun noutajat näytti mallia

Uusia suunnitelmia

Reilun kuukauden tuskailun jälkeen pyörsin päätökseni Karman eläkkeestä. Ilmoitin Karpan toukokuussa Kaakon koulutuspäivään. Voi sitä onnea, kun pääsi taas töihin!
Koulutuspäivän lisäksi vietettiin koko viikonloppu Karman kanssa kaksin... laatuaikaa pitkästä aikaa. Sunnuntaiaamuna käytii leppoisa, kiireetön lenkki joenvarressa.

Keskusteltiin asiasta kotona ja tultiin siihen tulokseen, että on parempi antaa koiran elää onnellista elämää, vaikka siihen sisältyisi pieni riski. Karma rakastaa noutamista ja työntekoa, ilman sitä mahdollisuutta sen elämä ei ole sille hyvää. Siispä kaivoin treenidamit taas esiin ja katselin koekalenteria, josko löytyisi joku koe tälle vuodelle. Toki treenejä pitäisi tehdä ainakin ensi kesään ennen kokeita, kun tauko on ollut niin pitkä, mutten enää jaksa ottaa asioita niin vakavasti kaikkien vastoinkäymisten jälkeen... pidetään hauskaa :)

Vastoinkäymisiä

Mikähän siinä on, ettei ihminen saa olla liian onnellinen? Juuri kun tuntuu, että kaikki on hyvin ja kaikilla terveys kohdillaan, niin joku asia lyö vasten kasvoja. Maanantainen kohtaus oli suuri suru, muttei se näemmä ollu vielä riittävä isku....
Eilen, kun mukavien peltotreenien jälkeen lähdettiin kävelemää pellolta pois, niin Karma sai kohtauksen.. taas!! Aika samanlainen kohtaus kuin maanantaina. Pidin sitä sylissä, rauhottelin ja juttelin tärinän loppumista odotellessa. Kun pahin oli ohi, niin nostin hartioille ja kannoin puolen matkaa peltoa pitkin. Sitten jo juoksenteli itse auton suuntaan.
Nyt on mietittävä tulevaisuus uusiksi... Uskaltaako sitä ajatella kokeisiin kohtausten takia? Vaakakupissa on koiran työskentelyhalu ja mahdollinen kohtaus "pahaan paikkaan". Karma on ollu ihan onnessaa nyt, kun on saanu taas tehä töitä. Mietinnän paikka...

Onneksi koirat elää hetkessä, eikä murehdi menneitä tai tulevia :)

Pääsiäinen

Kiirastorstaina Pete koitti päästä jäiden läpi saareen, muttei onnistunu. Perjantaina tilanne oli vielä huonompi.

Santiosta venerantaan päin oli näkymä tuollainen. Zoomilla otettu kuva vähän vääristää, mutta tuo jääkannas oli n. 1km pituinen ja avovesimatka n. 2km.

Saaren takana tilanne oli vielä lohduttomamman näköinen

Lauantaiaamuna jäät alkoi liikkua. Soittelin kotiin, että nyt saattais päästä saareen. Ja niinhän Pete lopulta pääsikin.

Meinattiin mennä päivälenkille Parrioon, mutta välillä oli vähän esteitä...

Lähdettiin lenkille Santion rantoja pitkin

Hetki kuvan ottamisen jälkeen, Kipinä juoksi haukkuen rantaan. Ja kukapas muu siellä rantavedessä oli ku "Kalle" :) Olen ihan varma, että kyseessä oli vanha tuttu, sillä kaikki muut hylkeet on ollu arkoja ja sukeltanu jo satojen metrien päässä nähtyään meidät, mutta tämä veijari tuli taas ihan parin metrin päähän.

Ihan käsittämättömän suloinen livenä!

 Konna hämmästeli meidän muiden ohella kaverin rohkeutta

Tytöt oli vähän kauempana tarkkailemassa  

 Harmittavasti "Kalle" pelästyi rantaa pitkin käveleviä ihmisiä ja vartin juttelu-/kuvaushetki loppui. 

No, ehkä se oli hyvä, sillä enhän olisi muuten malttanut jatkaa matkaa eteenpäin.

 Kipinä koittaa vielä löytää "Kallen"

Sunnuntaina päästiin jo Parrioon soutuveneellä. Takana oli vieläkin monta hallia ja osa oli vielä lapsenasuisia kuutteja. Niistä sai pari kuvaakin napattua, isommat sukelsi piiloon.

 Jäätilanne takana oli vielä kaukana venekeleistä

 Koirat nauttii uusista lenkkimaastoista

 Merilokkipariskunta

 Tämä vasemman puoleinen roikkusiipi oli rannoilla viime kesänäkin... ainakin vastaavan vamman omaava

 Lintukarin asukit palailee kesän viettoon

Tuttu pariskunta on tullut taas maisemiin

Kaikki hyvä loppuu aikanaa, niin myös kevätlomamme. Maanantaina oli määrä lähteä kaupunkiin. 

Lähtöpäivä oli jo etukäteen ajatellen harmittava, mutta aamusta siitä tuli vielä keljumpi...

Karma herätti meidät hypähtämällä kainalosta tyynylle pelästyneen oloisesti. Ehdin juuri hämmästellä, että mitäs nyt kävi, niin alkoi tärinä. Karppa sai kohtauksen :( Edellisestä oli jo yli 1,5 vuotta ja olin jo salaa toivonu, että epilepsia olisi niin lievä, ettei kohtauksia enää tulisi. Kohtaus ei taaskaan ollut mitenkää raju, mutta harmitti kyllä ihan vietävästi...