Lintukarin

Otteita Konnan reissupäiväkirjasta (salaa luettu)

18.9. Evakoituminen Joensuuhu

- Siis taas miut raahattii tänne, enkä ymmärrä miks. Eihän täällä pääse ees ulos aina ku haluu ja kaikki on paljo tiukempaa… No mut, onneks on jo ilta ja voi käyä nukkumaa. Ehkä äispä hakee miut huomen takas kotio.

21.9. Tokotreenejä ja agilityn vierestä kattelua

- Piru ku vieläki köhittää välillä joku kurkussa. Siitä huolimatta on pitäny juosta treenaamassa, ku äispä anto Jutalle jotain ihme ohjeita. Kuulemma pitäis opetella joku A ja metrinen hyppy? Noh, tottistelin nyt kuitenki tiistaina ja olihan se ihan kivaa. Tempolla on lisäks ruoka tottiksessa loppupalkkana, nii mieki sitte vaadin ittelleni kissanruoka-annoksen. Namnam! Tänää piti lähteä kattomaa Tenspun agilitytreenejä, vaik oisin voinu jäädä Tuukan kans kotioki. Kiva nimittäin kattoo vierestä, ku toiset tekee! Sainhan mie sentää keinun ja kepit mennä, mut eipä paljoo kiinnostanu.

26.9. Isiii!!!

- Viikonloppuaamuna piti herätä ihan hurrrrrjjjjan aikasin, ku Jutta meni johokki PK-kokeisii töihi. Meil oli muuten aika tylsä päivä Tempon kans autossa, onneks ees aamulenkille päästii.. Iltapäivästä alko sit satamaa vettä ja siinä vaihees tietys meijät haettii autosta. Olin vähän aikaa, että hei haloo! Pakko se oli sit kuitenki mennä, ku ne vetäs narupallon esille. Ne, joo-o, en tehnykää Jutan vaa Sannan kans hommia ja kivaa se sit kuitenki oli.

- Maanantai-iltana pääsin moikkaamaa isukkia, ku se sattuu tos vieres asumaa. Kaikki sano, et ”Taitossa näät nyt sen, miltä 6 vuoden päästä näytät”. En tajuu, enhän mie nyt mitenkää isukiks muutu? Tai nii, voihan miust isä tulla jos hyvä tuuri käy.

Isukin luon asu myös paljo muuta porukkaa ja vähän sitte riehuttii siin pihalla.

2.10. Graauuuh, oon aika äijä muuten!

- Minuu on juoksutettu ihan hirveesti pyörän kans, ku miul on muka huono kunto. Pyh, pah. Kusetan vaa niitä, koska pyörälenkillä en kerkee muuten tarpeeks haistella ja Jutta menee aina samaa lankaa ja hiljentää vauhtia. Tuukka tosin tais tajuta min ajatukset, eikä antanu eilen hiljentää vauhtia. Damn. Ois ollu niin paljo uusia hyviä hajuja.

- Ai nii, Juttahan on vieny taas monen monta kertaa miut tottiskentälle. Se on kyl ihan kivaa, varsinki ku saa lopuks viel kissanruokaa. Eteenmeno on ihan lastenleikkiä ja A kans. Hyppyki menee ihan hyvin, mut esitän vaa, etten muka osaa hypätä metristä. Välillä tulee ihan ihme käskyjä jossaki liikkeissä, enkä meinaa tajuta mitä tarkotetaa.

-Tänää pääsin sit viimein hakumettää, ku viime viikonloppuna jouruin oottaa vaa autossa. Nyt olinki sitte päättäny, et revin ne ukot esii vaikka väkisin ja niinhän mie tein! Vitsit että oli eka ukko tiukassa siellä pussissa (pressu? kuulemma), enkä oikein pystyny kunnol haukkumaaka, ku piti repiä hampailla sitä pussia. Jotain se Juttaki siel karju, että mitä mie oikein teen, mut yritin vaa selittää et pelastan ukkoa tukehtumasta tonne pussii. Äispä on sanonu, ettei pussia saa laittaa päähän! Ei ollu kuulemma hyvä idea ja seuraava ukko vähän ärähtiki siitä, ku revin sitä pussia. No, päätin sitte haukkua, et Jutta tulis pelastaa sen sieltä pussista. Tässä kävi hyvin, eikä kukaa tukehtunu pusseihi. Jutta ei kuitenkaa ollu kovin tyytyväinen ja sano soittavasa äispälle… En tajuu miks.

9.10. Vaaaaaarojen maraton, mikä ihme maraton?

- Tottista, tottista, tottista. Jutal on joku ihme into toho tottiksee, mut ei se haittaa, koska… kissanruokaa ja narupalloo! Oon kuulemma jo aika hyvä : ) Juoksulenkeilleki oon päässy, mut Tuukkaki on kauheen tiukkana tost etten saa jäähä haistelee. Ihme nipotusta, äispälle oon kuitenki sellanen lellikki, et saan tehä mitä vaa.

- Pääsin muuten vihdoin agiliiteleeki vähän ja kivaa oli. Jutta kävi päivällä hallilla, nii mieki pääsin mukaa. Tehtii sellain ”päällejuoksu”- rata ja menin kuulemma tosi hyvin. En tiiä mistä toi ”päällejuoksu” tulee, koska ei se min päälle juossu kertaakaa?! Kehu vaa kauheasti.

- Taas viikko vierähti. Toivottavast se Karma lopettais nyt ne juoksusa, et pääsisin kotii, ku sen takii kuulemma oon täällä. No käytii viikonloppuna Kolilla, ku Tuukka osallistu johokki Vaarojen maratonii. Juosten se lähti sinne mettää, et kait sil joku hätä oli? Myö päästii melkein kahen tunnin lenkille tonne samoille poluille. Oli aika hulppeat maisemat ja piti vähän poseerata Jutan mieliks välillä. Illalla mentii sitte johokki mökille. Siel oli ihan kivaa ja paljo ihmisiä, joitten sylissä makoilin.

11.10. Poika pääsee kotiiiiiiiin!

- Äispä tulee kuulemma tänää hakemaa miut kotii. Jippii, jippii, en malta oottaa iltaa! Illalla on kuulemma viel tottistaki. Eilinen oli aika tylsä päivä ja vähän kyl väsyttiki toi viikonloppureissu. Mut nyt min pitää mennä, koska Jutan puhelin soi ja pitää mennä takamettää…?