Eka astutus ja kokeet jatkui kerran vielä... eiku kaks kertaa

Torstai 7.10.

Konnalle tuli ensimmäinen narttu vierailulle. Narttu oli Viidanojan Raijan Tytti (Ethusan Desiree).

Tytillä on ennestään yksi pentue eli edes toisella oli asiasta kokemusta. Ei kyllä olis voinnu tietää, että oli ekakertalainen uros asialla. Konna hoiti astumisen hienosti, herrasmiehen elkein. Nyt vaan jännityksellä odotellaan oliko aika passeli ja onko pikkukonnia tulossa. Pidetään peukkuja :)

Kyllä oli kiva huomata, ettei astuminen vaikuttanut Konnan käytökseen millään lailla. Olin jo naureskellut, että jos viikonloppuna menee kokeet pieleen, niin voin syyttää astutusta ja siitä johtuvaa huonoa käytöstä. No en kyllä olis voinnu, on tuo Konna niin täyspäinen, ettei tytöt sen päätä sekota :)

Mjösund 9.-10.10.-10

Naisten syysretki suuntautui erinäisten käänteiden jälkeen kuitenkin kohti Mjösundia. Lauantaiaamuna Maaritin autoon tungettiin kuskin lisäksi Arja, minä, Nampa, Loonie, Konna ja kaikkien kamat. Muuta sinne ei sitte oliskaa mahtunu.

Oltiin ajoissa paikalla ja ilmoittautumisen jälkeen lähdettiin katsomaan koealuetta. Koe pyöri kahden tuomarin voimin. Lopulta en ehtinytkään katsoa koko suoritusta, kun autolta oli matkaa niin paljon, että oli haettava Konna odotusalueelle.

Koe alkoi niin, että molemmat koirakot olivat rantakalliolla vierekkäin. Tuli laukaus suoraan eteenpäin (linjaa varten) ja vasemmalle kolme laukausta ja kolme heittoa. Pienempi numero, siis Konna, lähti ensin ohjaukseen. Ohjaus oli merenlahden toiselle puolelle ja vähän matkaa rantakivikkoa koivun juurelle. Vaikeutena oli koirilla reilun puolenmatkan päässä oleva kallio, jonka vasemmalta puolelta lähti yhtenäinen kaislikko ja oikealla puiolella oli pieni kaislikko. Katsoin jo etukäteen, että koiraa ei voi päästää suoralla linjalla kallion kautta, vaan se on saatava oikean kautta ohi kalliosta. Sain ohjattua Konnan kallion ohi ja pienen kaislan läpi ja rannalle ja riistalle.

Seuraavaksi oli meidän vuoro mennä markkeerauksiin. Tuomari varoitti, että pitää olla tarkkana, että koira kattoo heitot kun ampuja on takana.

Konna haki ensin viimeksi heitetyn.

Seuraavaa lähetystä jouduin hetken odottelemaan, kun edelleen katseli viimeksi heitetyn suuntaan.

Muisti alkoi palailla ja lähetin seuraavaan noutoon ja meni suoraan riistalle.

Oli jäljellä vielä linjakakkosen kauempi lokki. Lähetin huolimattomasti, kun rupesin taas olettamaan olemattomia. Jälleen kerran meinasin pilata Konnan markkeeraukset!!

Kolmaskin saatiin ylös ja sain tuomarilta ansaittua palautetta huolimattomuudestani.

Tykkäsi kuitenkin meidän parissa molempien koirien kokeen aloituksesta.

Sitten jouduttiin aika pitkään odottelemaan toiseen osioon siirtymistä. Siellä oli vielä toinen tuomari edellisen parin kanssa. Siinä odotellessa tuli mieleen, että olisi kiva, jos vähän palauttelisi ruotsin kieltä mieleen. Meidän pari oli Ahvenanmaalta, eikä puhunut sanaakaan suomea. Jotain pientä siinä sai sanottua, mutta ei se nyt oikein keskusteluksi auennut :)

Seuraava tehtävä oli meillä haku. Taas molemmat koirakot oli kalliolla ja tuli laukaus hakuun päin ja toinen laukaus toiseen suuntaan, josta tuli ykkösmarkkeeraus. Konna teki taas ihan hienoa hakua. Hakualue oli kapea ja syvä (ehkä n.150-200m, tuomarin arvio). Haun jälkeen odotettiin hetki, kun hakualue täytettiin uudelleen toiselle koiralle.

Lopuksi meillä oli ykkösmarkkeeraus, se meni ihan nappiin. Palautuksen aikana tuli laukaus ohjaukselle. Ohjaus oli kalliolta veden kautta kalliolle...veden kautta kalliolle. Pelkäsin vähän etukäteen, kuinka liikkuu liukkailla kallioilla edestakaisin ylös ja veteen, mutta turhaan pelkäsin, ohjaus meni tosi helposti!

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun olin kokeessa merellä. Oli mielenkiintoinen koe maastoltaan ja tehtäviltään. Tästä kaikesta tuloksena VOI1 !!

Koealueella oli kuvaajana Markku Kastepohja -kiitos kuvaajalle!

Palkintojen jaossa oli kameran takana Maarit Taskinen -kiitos Maarit!

Aamupalalla sain tekstiviestin, että olisi sunnuntaille peruutuspaikka tarjolla. Mietin kyllä hetken, että kannattaako osallistua kun lauantai oli niin hieno päivä ja olisi hyvä lopettaa kausi siihen. No, kun nyt paikalla oltiin, niin enhän malttanut jättää tilaisuutta käyttämättä :)

Olin aamupäivän avo-luokassa töissä ja tietty samalla Maaritin ja Arjan koetta katsomassa. Avo näytti suht. helpolle, mutta markkeeraukset oli yllättävän haasteelliset, nähtävästi liikkuvan veneen takia. Molempien meidän retkeläisten tulos oli AVO2.

Kuulin, että voittajaluokka oli mennyt aika vauhdilla, kun oli tullut paljon nollia ja viivoja. Koe oli yksilökokeena. Ensimmäinen yksilökoe sitten alokasluokan meille.

Koe alkoi pellolta markkeerauksilla, linjakakkosella. Konna näki hyvin molemmat. Lähti ensin selvästi hakemaan ojan takaa kauempaa ja just ennen hyppyä sai hajun ja löi jarrut pohjaan ja otti lähemmän. Lähti hyvin varman oloisena toiseen noutoon, mutta luuli hakeneensa kauemman ja jäi ojan väärälle puolelle. Tuomari sanoi, että voin auttaa. Heilautin kättä ja sanoin hae. Konna katto vähän ihmeissään ja vielä toiste heilautin kättä ja sanoin hae, kunnes tajusin, että ohjatessa olis kannattanut sanoa mene. Kun vaihdoin sanaa, niin Konna hyppäs ojan toiselle puolelle etsimään ja löysi vaakun. No se meni siinä...

Seuraavaksi oli vesiohjaus kapeassa rännissä...tosi kapea. Sitä en osannut pelätä, vaikka haku oli molemmin puolin ja tuuli toi hausta reilusti tuoksuja. Konna meni ohjauksen vaivattomasti ja toi telkän.

Haku oli nopea ja helppo tehtävä. Tosin ensimmäisen lokin oli saanut niin tiukasti silmilleen, ettei meinannut löytää perille palauttamaan, mutta muuta härdelliä ei ollut.

Haun jälkeen koira kytkettiin ja lähdettiin kävelemään peltoa pitkin pois koealueelta. Kun oli päästy yli puolenvälin peltoa ylös, niin takaa tuli laukaus ohjausta varten. Ohjaus oli n. 220m (järjestäjien arvio) peltoa pitkin, yhden ojan yli. Konna oli vähä ihmeissään, ett vieläkö tässä jotain tehdään, kun oli jo kytketty. Lähti linjalle vähän epäröiden, mutta suoritti tehtävän. Ongelma oli keltaisen koiran häviäminen syksyiseen peltoon. Otti kuitenkin ohjausta myös kaukana, jopa kauempana kuin ohjausriista, sillä oli edennyt heinikon piilossa tuulen päältä ohi riistasta ja kun tuli näkyviin, niin oli jo seuraavan ojan takana :)

Tästä kokeesta VOI2. Tuomari tykkäsi kovasti, mutta kun markkeerauksessa tarvi enemmän kuin aavistuksen apua, niin oli pakko pudottaa kakkoseen. Jäin sitte miettimään, että olisko saanu heti, jos olisin auttanut "mene" kehoituksella? Ei voi tietää... Ihan tyytyväinen olen kauden päätökseen !!